Anisotropia

Lämpökarkaistun turvalasin optinen ilmiö

Samalla, kun rakennusten lasitusten koko kasvaa, lasielementin toiminallisuus monipuolistuu ja turvallisuusvaatimukset kiristyvät, lisääntyy lämpökarkaistun turvalasin käyttö. Lämpökarkaistu turvalasi ei ole yhtä tasomainen kuin tavallinen float-lasi, lisäksi siinä on jännitysalueita, jotka saattavat näkyä tietyssä valaistusolosuhteessa ja katselukulmassa tummempina laikkuina eli anisotropiana.

Anisotropia on termi, jota käytetään lämpökarkaistussa lasissa havaittavasta optisesta ilmiöstä, joka näkyy, kun polarisoitu valo heijastuu karkaistun lasin epätasaisista jännitysalueista. Ilmiö näkyy etenkin laseissa, jotka on asennettu vesistön äärelle tai sijaitsevat korkealla vuoristossa, mutta sen voi nähdä muuallakin, sillä valon polarisoitumista tapahtuu tavallisessa päivänvalossa riippuen säästä ja auringonkulmasta. Anisotropiaa ilmenee herkemmin paksussa lasissa ja se johtuu lähinnä karkaisuprosessin hallinnasta. Standardin SFS-EN 12150 mukaan anisotropia on kuitenkin lämpökarkaistun lasin sallittu ominaisuus.

Kohteissa, joissa ilmiö on usein näkyvissä, anisotropia saattaa aiheuttaa ristiriitatilanteita ja reklamaatioita. On kyse sitten asunnosta tai julkisesta rakennuksesta, niin tilaaja ei välttämättä hyväksy lasitusta standardin lauseista huolimatta, vaan vaatii tilalle paremmin läpinähtävän lasin.

Vaikka anisotropia onkin lämpökarkaistun lasin harmillinen, mutta väistämätön ominaisuus, eikä sitä saada kokonaan pois, voidaan sitä kuitenkin mitata, jotta voimakkaimmin kuvioituneet lasit eivät päätyisi asiakkaalle saakka tai kohteisiin, joissa tiedetään olevan usein polarisoitunutta valoa. Ensimmäinen suoraan prosessilinjalle asennettava anisotropiaa visualisoiva laite kehitettiin vuonna 2016. Laitteella voidaan mitata jokainen yksittäinen karkaistu lasilaatta. Mittaustuloksia voidaan hyödyntää prosessissa, kun arkkitehtuurisen projektin lasit hyväksytetään etukäteen mock-up mallissa, ja anisotropian taso mitataan. 

Anisotropiaa voidaan kuitenkin hallita karkaisuprosessissa kuten tasomaisuuttakin. Kummatkin vaikuttavat karkaistun lasin ulkonäköön ja optisiin ominaisuuksiin. Anisotropian taso on hyvä, kun mitattu isotropia on yli 90 %. Yleinen laatutaso on kuitenkin luokkaa 55-80 %. 

Lähde: Ote opinnäytetyöstä Heikkilä J. 2020.  Rakennuslasin määräykset, ohjeet ja mitoitus. Ladattavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060517375