Ohjeita

Yleisimpiä kysymyksiä ja niihin vastauksia:

1. Tulossa työmaa, jossa työskennellään yöaikaan eli klo 23-8 välisenä aikana, miten vaikuttaa asentajien palkkaan?

V: Ainoastaan säännöllisestä yövuorosta maksetaan TES:n mukaan. Projektiluonteisesti suoritettavasta yötyöstä tulee neuvotella asentajien kanssa. TES:ssä ei ole velvoitetta lisäkorvaukseen.

2. Minkä kokoiseen yritykseen laki määrää luottamusmiehen?

V: Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies valvomaan TES:n noudattamista ja työntekijäin oikeuksien ja velvollisuuksien täyttämistä. Kyseessä on oikeus ei pakko.

Se mitä lakia tulkitaan riippuu yrityksen koosta. Esim. jos työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, sovelletaan lakia yhteistoiminnasta yrityksissä. Yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen, silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Puolestaan työsuojeluvaltuutettu on lain mukaan valittava aina, jos työpaikalla on vähintää 10 henkeä.

3. Itsenäisyyspäivän palkan maksaminen?

V: Itsenäisyyspäivän palkan maksamista säätelee kaksi oikeuslähdettä: Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (26.11.1937 / 388) sekä Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusalan työehtosopimus.

Itsenäisyyspäivälain 2 ja 3 §:n mukaan itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi on työt mm. yrityksissä sinä päivänä keskeytettävä kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta on työntekijälle maksettava itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Palkan saamisen edellytyksenä lain mukaan on, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää. Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkkaa ei itsenäisyyspäivälainkaan mukaan makseta erillisenä, vaan se sisältyy kuukausipalkkaan.

Kun itsenäisyyspäivä osuu arkipäiväksi maksetaan palkka itsenäisyyspäivältä pääsääntöisesti lain säännösten perusteella. Jotta itsenäisyyspäivä voitaisiin lain mielessä katsoa työpäiväksi, tulee työntekijän tosiasiallisesti olla työssä ainakin jommalla kummalla puolella itsenäisyyspäivää. Jos itsenäisyyspäivä sen sijaan osuu jonkin poissaolojakson sisään, palkkaa itsenäisyyspäivältä ei lain perusteella makseta. Poissaolon syyllä ei lain tulkinnan kannalta ole merkitystä.

Palkan määrä 
Urakkatyötä koskien laki puhuu keskimääräisestä päiväansiosta laskettuna kuudelta lähinnä itsenäisyyspäivää edeltävältä työpäivältä.

Aikatyötä tekevän työntekijän täyttä työpäivää vastaava palkka voi olla hänen päivittäinen aikapalkkansa, mikäli palkan määrä on vakio.

Määrän vaihdellessa oikeampi laskentaperuste lienee työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio. Koska kyseessä on ansionmenetyksen korvaus, työehtosopimuksen keskituntiansiota voidaan pitää perusteltuna itsenäisyyspäivän palkan laskentaperusteena palkkausmuodosta riippumatta.

Arkipyhäkorvaus itsenäisyyspäivältä tulee työehtosopimuksen 14 §:n 2. kohdan mukaan maksettavaksi silloin, kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän vapaapäiväksi. Maanantaista perjantaihin työskentelevän työntekijän osalta kyseessä on tilanne, jolloin itsenäisyyspäivä osuu viikonloppuun lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Keskeytymättömässä tai jatkuvassa vuorotyössä tilanne voi olla toinen. Arkipyhäkorvauksen laskentaperusteena on työehtosopimuksen 12 §:ssä tarkoitettu keskituntiansio.

Mikäli itsenäisyyspäivän palkka edellisen kappaleen tarkoittamassa tapauksessa maksetaan arkipyhäkorvauksena, on huomattava, että maksaminen tapahtuu kaikkia työehtosopimuksen arkipyhäkorvauksen edellytyssääntöjä noudattaen. Siten esimerkiksi työsuhteen on pitänyt
yhdenjaksoisesti kestää vähintään kolme kuukautta ennen arkipyhää eli tässä tapauksessa itsenäisyyspäivää.

4. Mitä on korvaava työ?

Sairausvakuutuslain mukaan työkyvyttömyys on sairaudesta johtuva tila, jossa työntekijä on kykenemätön tavalliseen työhönsä tai siihen verrattavaan työhön. On hyvä tiedostaa, että jos hän sairaudestaan huolimatta kykenee työntekoon ilman terveydelle tai sairauden hoidolle koituvaa haittaa, ei perustetta sairauspoissaololle ole. Tavalliseen työhön verrattavan työn tekeminen ei ole korvaavaa työtä, eikä myöskään varsinaista muokattua työtä. Työterveyslääkärin lääkärin arvio on siis ratkaiseva.

Kun alan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole mitään korvaavasta työstä sovittu, vaatii sen teettäminen sopimuksen työntekijän ja työnantajan välillä. Toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, että toimihenkilö ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns.
korvaavan työn tekemisestä, mikäli toimihenkilön terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen voivat toimihenkilö ja työnantajan edustaja katsoa, onko mahdollista osoittaa korvaavaa työtä.

Korvaavasta työstä maksetaan normaali palkka, vaikka työ olisi vähemmän vaativaa tai kevyempää.

Työn muokkaamista on syytä harkita silloin, kun henkilöllä on sairaudestaan huolimatta paljon työkykyä jäljellä, mutta poissaolo uhkaa pitkittyä hoitojonojen tai sairauden hitaan paranemisen vuoksi. Tyypillisiä tilanteita ovat erilaiset vammojen jälkitilat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä eräät mielenterveyden häiriöt, kuten masennus. Yhteistä näille kaikille on, että varhainen työhön paluu on tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä ja paranemisen tukemista.

Hyvin tärkeää on olla yhteydessä myös omaan vakuutusyhtiöön, ennen kuin mihinkään ryhtyy, korvausasioiden tiimoilta.

5. Arkipyhäkorvaus

Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan seuraavilta juhlapäiviltä: uudenvuodenpäivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannuspäivältä, jouluaatolta sekä ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä.

Näiltä päiviltä maksetaan korvaus, vaikka se osuisi lauantaille tai sunnuntaille. Ovat ikään kuin kiinteä palkanlisä. 

Katso tarkemmat ohjeet TES-kirjan kohdasta 14 §.